tiistai 28. maaliskuuta 2017

Uusi lempikaava

Aina aika-ajoin sitä uusia kaavoja kokeillessaan törmää malliin, joka jää elämään ja josta haluaa tehdä enemmänkin täytettä vaatekaappiin. Tällä kertaa tykästyin Kotiliesi Käsityö -lehden numerossa 1/17 olleeseen ihan tavalliseen kotelomekkoon trikoolle, jujuna toisessa sivussa olevat laskokset.

Ostin ko lehden kirpparilta ajatuksella, että ehkä tuota voisi kokeilla. Ensimmäiseksi kokeiluun pääsi Käpysen Lohikäärmeet-trikoo. Olin suunnitellut siitä taskumekkoa, mutta olenpa iloinen, etten ehtinyt tehdä sitä!






Sitten uskalsinkin koskea kaapissa sitä oikeaa mallia odottaneeseen Nuppuprintcompanyn Sydäntalvi-trikooseen. Halusin tästä kankaasta jotain, jossa kankaan kaunis kuosi ei mene "rikki". Käänsin tähän nuo sivun laskokset toiseen suuntaan ja luultavasti vielä puran ja käännän ne kuitenkin samaan suuntaan kuin lohikäärmemekossa.



Entä sinä? Mitkä ovat ne kaavat, joihin palaat kerta toisensa jälkeen? Itselläni eniten toteutuksia on tullut tehtyä Mekkotehtaan Vilmasta ja Suuri käsityölehden taskutunikasta. Siitä onkin jo seuraava ajatuksissa...

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Terveisiä planeetta Kuinkuulta

Kun  Roo otti minuun yhteyttä ja kysyi haluaisinko kokeille  Roo:n kankaita, en epäröinyt hetkeäkään. Ulla-Maj Saarisen kuvitustyyli oli entuudestaan tuttu ja erittäin mieluinen, joten innosta hihkuen otin kankaat vastaan.  Edellisessä postauksessani kerroin jo saamastani trikoosta ja siitä, mitä siitä tein. Tässä kangaspaketin toinen kangas, Planet Kuinkuu jc.  Ja millainen JC!!! Ihan mielettömän pehmeä ja kivasti joustava. Olen melko myyty kankaan laadusta eikä sille tapahtunut mitään esipesussa. 





Tiedossa oli siskon pojan syntymäpäivät. Olisin mielelläni käyttänyt tämän hauskan kuosin itsekin, mutta koska pienempi ei tarvinnut mitään lämpimämpää, esikoinen ei laita päälleen juurikaan muuta kuin pinkkiä (HUOH) ja koska siskon pojan ihanat ruskeat silmät kestävät reippaitakin värejä päätin tehdä jotain juuri hänelle syntymäpäivälahjaksi. Mutta mitä sitä sitten keksii? Halusin kokeilla jotain vähän oman mukavuusalueeni ulkopuolelta. Ja sinne päädyinkin - pitkälle :)



Keksin aika pian, että haluan tehdä vinovetoketjullisen hupparin. Päätin myös aika pian, etten osta kaavaa vain tämän takia. Kyselin vähän ompeluryhmässä ja olisinkin saanut lainata eräältä ystävälliseltä kanssaompelijalta kaavaa, mutta sitten tuli loma ja reissu enkä päässyt kaavaa hakemaan. Noh, lomareissulla ostin PaaPiilta uuden kaavakirjan. Siinä oli vetoketjullinen pystykauluksellinen takki. Eihän siitä tarvisi paljon muuttaa - eipä :D









Noh, siitä tämä kuitenkin tuli muokattua. PaaPiin kaavaan tehdyt muutokset (siltä varalta, että joku toinenkin saa tällaisen päähänpinttymän)

- kokoa suurennettu kahdella
- olka tehty mustasta jc:stä
- etukappaleet alavaroilla
- vetoketju vinoon
- kauluksen tilalle huppu
- huppu ommeltu pussiin (niskassa ei näy saumaa)

Kurkistus taskuun...



Omille kaavoitustaidoilleni (olemattomat) tässä oli ihan riittävästi haastetta... Mutta lopputulokseen olen kyllä melko tyytyväinen. Pelkään vetoketjuja - tai noh, en pelkää, mutta kunnioitan niitä :D Tässä se kuitenkin onnistui aika kivasti. Aivot vaan meinasi vinksahtaa resorin kohdalla, joten se vähän unohtui viistota. 



Parasta kaikessa, oli kuitenkin se, että lopputulos oli saajalle mieleinen ja jopa sopiva vaikka kasvunvaraakin vielä on. Ehkä uskallan haastaa itseni uudestaankin ;)



Kiitos Roo <3 

Saamastani kangaspaketista on jäljellä vielä yksi kangas. Sen olen säästänyt omille murmeleilleni. Mitähän paketista paljastui?

tiistai 14. helmikuuta 2017

Sylva-huutokauppaan

Kevätauringon säteet houkuttelivat katseen kohti kesää. Nämä kolme vaatetta on tehty 15.2.2017 järjestettävään hyväntekeväisyyshuutokauppaan, jossa myynti lahjoitetaan suoraan Sylva ry:n (syöpäsairaiden lasten ja nuorten) hyväksi. Olisi ollut ilo tehdä enemmänkin huudettavia kohteita, mutta tällä kertaa aikani riitti seuraaviin kolmeen lasten vaatteeseen.


Sain kunnian kokeilla uuden suomalaisen kangas- ja lastenvaatemerkin Roo Clothingin kangasta. Ja onhan tämä ihana, aivan täydellinen kesämekoksi pehmeydellään ja raikkaudellaan. Pienenpieni pala jäi vielä odottamaan jatkoideaa :)


Ensimmäisenä kesäinen Solis-mekko. Ihana täyskellohelma houkuttelee pyöräyttämään helmaa kesäkeleillä ja viileämmällä päälle voi pukea vaikka pitkähihaisen neuleen. Olen tehnyt samalla kaavalla ennenkin, niistä löydät juttua täällätäällä ja täällä. Malli on siitäkin ihana, että koko yläosa on kaksinkertainen, joten vaikka mekko on hyvin vaalea niin siitä ei näy läpi yläosasta juuri kaksinkertaisen kankaan ansiosta ja alaosasta mekko-osan runsauden ansiosta. Mekko on tehty 6-vuotiaan koossa ja sen kainalo-kainalo -mitta on 30cm ja vyötärö on tasona mitattuna 28cm. Tässä mallissa yläosa ei saa olla liian löysä, jotta mekko pysyy kauniisti kuosissaan.



Helman viimeistelin rullapäärmeellä.




Toinen huutokauppakohteeni on PaaPiin pirteänvihreästä trikoosta ommeltu peplum koossa 98.



Kolmanneksi ompelin pikkuisen pidemmän peplum-tunikan, jonka helman viimeistelin Solis-meko tapaan rullapäärmeellä. Kankaan olen ostanut joskus pitkän aikaa sitten Majapuulta ja sitä oli niin naftisti, ettei siitä enää hihoiksi riittänyt. Hihoihin valitsin siksi Selian koivu-nimisen trikoon.


Tällaista tällä kertaa. Toivottavasti ulkona mollottava keltainen pallo lahjoittaa vähän lisää ompeluaikaa ja -intoa :)

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Pupusia pupuselle

Pienempi pupunen on oppinut sanomaan pupu <3 Monta muutakin sanaa on löytynyt, mutta pupu on se, mikä jokaisesta kirjasta etsitään ensimmäisenä. Siitä se ajatus sitten lähti...



Pupukangas on Ohlsson-tygeristä Tukholmasta ja on peräisin samalta reissulta kuin tämä kangas. Saan siis edelleen kiittää Villa ja villa -blogin Jaanaa -kiitos <3


Koska en oikein mustavalkoista osaa noin pienelle pukea päälle ja halusin vähän väriä mukaan niin päätin tehdä kanttaukset oikein kirkkaalla pinkillä. Pinkillä on myös yhden pupun korvaa koristava rusetti (leikattu Silhouette Cameolla) ja koska unohdin (taas) kokomerkin niin leikkasin samalla leikkurilla myös pupumekon koon niskaan.


Malli on oma yritykseni apinoida yhtä aivan ihanaa mekkoa, jonka näin täällä. Kyselin vähän apua blogin pitäjältä, kiitos vinkeistä Sanne-Maija <3 Ihan yhtä ihana ei tästä omastani tullut, mutta omalla tavallaan kiva tämäkin.


Kuvissa vilahtava ihana virkattu pupunen on tyttöjen serkun tekemä <3


Saattaa olla isosiskon sukat jalassa :D


Olipa ihana ehtiä vähän ommella pitkästä aikaa!!! 




lauantai 22. lokakuuta 2016

Glitterinen bambi-cocoon

Meidän esikoiselle (pian 4v) ei enää kelpaa juuri mitkään vaatteet. Pikkuhousuissa pitää olla prinsessan/kalan/koiran/kissan kuva ja melko tarkkaa on sekin, mikä vaihtoehto minäkin päivänä kelpaa. Sukissa pitää olla prinsessoja ja paidat, noh, voihan huoh!!! Muutaman ihanan  mutta täysin käyttämättä jääneen paidan/mekon/tunikan jälken päätin olla tuhlaamatta enempää kangasta neidin vaatteisiin ennenkuin hyväksytän kankaan neidillä itsellään. Tämä kelpasi!



Kankaan on Tukholmasta tuonut minulle Villa ja Villa -blogin Jaana, kiitos vielä <3 ja se on nurjalta puolelta harjattua (ja ihanan pehmoista) collegea jossa bambit on glitterisiä. Niin, siis glitter kelpaa ja prinsessat ja glitter. Mutta eipä sitten juurikaan mikään muu...


Ensimmäistä kertaa hyyyyyyvin pitkään aikaan neitiä ei tarvinnut lahjoa laittamaan paitaa päälleen. Ja ihanan pehmeässä paidassa on kiva pelleillä ;)


Kaavana on Groovy baby and mama -blogin Cocoon dress ja sen voi ostaa itselleen täältä.





Kuvat on melko hämärässä portaikossa otettuja. Voi, miten voikaan kaivata valoa ja aurinkoa!!! Ja nyt on vasta lokakuu!!! Tästä tulee vielä pitkä pimeä kausi...

Kuvissa vilahtaa myös meidän portaikon kädensija. Se odottaa maalaamista mutta kun en osaa päättää millä värillä sen maalaisi. Valkoiseksi en viitsisi maalata kun sitten sitä saa ihan jatkuvasti pyyhkiä. Mitä jos sen maalaisi saman väriseksi kuin portaat? Olisiko muita ehdotuksia?