tiistai 28. maaliskuuta 2017

Uusi lempikaava

Aina aika-ajoin sitä uusia kaavoja kokeillessaan törmää malliin, joka jää elämään ja josta haluaa tehdä enemmänkin täytettä vaatekaappiin. Tällä kertaa tykästyin Kotiliesi Käsityö -lehden numerossa 1/17 olleeseen ihan tavalliseen kotelomekkoon trikoolle, jujuna toisessa sivussa olevat laskokset.

Ostin ko lehden kirpparilta ajatuksella, että ehkä tuota voisi kokeilla. Ensimmäiseksi kokeiluun pääsi Käpysen Lohikäärmeet-trikoo. Olin suunnitellut siitä taskumekkoa, mutta olenpa iloinen, etten ehtinyt tehdä sitä!






Sitten uskalsinkin koskea kaapissa sitä oikeaa mallia odottaneeseen Nuppuprintcompanyn Sydäntalvi-trikooseen. Halusin tästä kankaasta jotain, jossa kankaan kaunis kuosi ei mene "rikki". Käänsin tähän nuo sivun laskokset toiseen suuntaan ja luultavasti vielä puran ja käännän ne kuitenkin samaan suuntaan kuin lohikäärmemekossa.



Entä sinä? Mitkä ovat ne kaavat, joihin palaat kerta toisensa jälkeen? Itselläni eniten toteutuksia on tullut tehtyä Mekkotehtaan Vilmasta ja Suuri käsityölehden taskutunikasta. Siitä onkin jo seuraava ajatuksissa...

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Terveisiä planeetta Kuinkuulta

Kun  Roo otti minuun yhteyttä ja kysyi haluaisinko kokeille  Roo:n kankaita, en epäröinyt hetkeäkään. Ulla-Maj Saarisen kuvitustyyli oli entuudestaan tuttu ja erittäin mieluinen, joten innosta hihkuen otin kankaat vastaan.  Edellisessä postauksessani kerroin jo saamastani trikoosta ja siitä, mitä siitä tein. Tässä kangaspaketin toinen kangas, Planet Kuinkuu jc.  Ja millainen JC!!! Ihan mielettömän pehmeä ja kivasti joustava. Olen melko myyty kankaan laadusta eikä sille tapahtunut mitään esipesussa. 





Tiedossa oli siskon pojan syntymäpäivät. Olisin mielelläni käyttänyt tämän hauskan kuosin itsekin, mutta koska pienempi ei tarvinnut mitään lämpimämpää, esikoinen ei laita päälleen juurikaan muuta kuin pinkkiä (HUOH) ja koska siskon pojan ihanat ruskeat silmät kestävät reippaitakin värejä päätin tehdä jotain juuri hänelle syntymäpäivälahjaksi. Mutta mitä sitä sitten keksii? Halusin kokeilla jotain vähän oman mukavuusalueeni ulkopuolelta. Ja sinne päädyinkin - pitkälle :)



Keksin aika pian, että haluan tehdä vinovetoketjullisen hupparin. Päätin myös aika pian, etten osta kaavaa vain tämän takia. Kyselin vähän ompeluryhmässä ja olisinkin saanut lainata eräältä ystävälliseltä kanssaompelijalta kaavaa, mutta sitten tuli loma ja reissu enkä päässyt kaavaa hakemaan. Noh, lomareissulla ostin PaaPiilta uuden kaavakirjan. Siinä oli vetoketjullinen pystykauluksellinen takki. Eihän siitä tarvisi paljon muuttaa - eipä :D









Noh, siitä tämä kuitenkin tuli muokattua. PaaPiin kaavaan tehdyt muutokset (siltä varalta, että joku toinenkin saa tällaisen päähänpinttymän)

- kokoa suurennettu kahdella
- olka tehty mustasta jc:stä
- etukappaleet alavaroilla
- vetoketju vinoon
- kauluksen tilalle huppu
- huppu ommeltu pussiin (niskassa ei näy saumaa)

Kurkistus taskuun...



Omille kaavoitustaidoilleni (olemattomat) tässä oli ihan riittävästi haastetta... Mutta lopputulokseen olen kyllä melko tyytyväinen. Pelkään vetoketjuja - tai noh, en pelkää, mutta kunnioitan niitä :D Tässä se kuitenkin onnistui aika kivasti. Aivot vaan meinasi vinksahtaa resorin kohdalla, joten se vähän unohtui viistota. 



Parasta kaikessa, oli kuitenkin se, että lopputulos oli saajalle mieleinen ja jopa sopiva vaikka kasvunvaraakin vielä on. Ehkä uskallan haastaa itseni uudestaankin ;)



Kiitos Roo <3 

Saamastani kangaspaketista on jäljellä vielä yksi kangas. Sen olen säästänyt omille murmeleilleni. Mitähän paketista paljastui?