Ikävä

Kulunut kuukausi on ollut elämäni varmaankin raskain. Mietin pitkään, kirjoitanko tänne mitään, mutta päätin kuitenkin sen tehdä. Suru ja luopuminen kuuluvat elämään eikä niitä tarvitse tai pidä mihinkään piilottaa. Arvannette millaiseen tilaisuuteen seuraava vaate on tehty. Tosin itse juhlassa helmassa ei vielä ollut voikukan hahtuvia. Koneet täällä ovat laulaneet muutenkin, mutta valmistuneista töistä joskus myöhemmn, nyt on muuta mietittävää. Onneksi on läheisiä ja oma perhe!

Mekko on Aikuisten mekkotehtaan Vilma pikkusen itselle muokattuna, hyvin vähän kylläkin. Musta viskoositrikoo (aivan ihana päällä ja laskeutuu kuin unelma) on Kankaamosta ja silityskuva on leikattu Silhouetten Cameon-leikkurilla. Kiitos Minna <3

Haluan päättää tämän postauksen Anna-Mari Kaskisen runoon, johon Petri Laaksonen on tehnyt valtavan kauniin melodian. Tämä olkoon lohdutukseksi kaikille, jotka sitä tarvitsevat.

Ota hänet vastaan, suuri pyhä Jumala,
ota hänet vastaan, kaipaavia lohduta.
Ota hänet vastaan taivaan kotiin avaraan,
ota hänet vastaan iloon loppumattomaan.

Ota hänet vastaan, tuuli hiljaa puhaltaa,
ota hänet vastaan, virta kantaa kulkijaa.
Ota hänet vastaan rantaan suuren rauhan maan,
ota hänet vastaan kotisatamaan.

Ota hänet vastaan, meillä on niin ikävä,
ota hänet vastaan, murheellisten ystävä.
Ota hänet vastaan, silta yli pimeyden,
ota hänet vastaan, syli rakkauden.
Ota hänet vastaan, syli rakkauden.

<3